Valioliigan kausi on virallisesti puolivälin kuppilassa, sillä joukkueet tahkosivat juuri ottelukierroksen numero yhdeksäntoista.
Peruutusten takia ryhmillä on kuitenkin plakkarissa 17-18 peliä, mutta tässä vaiheessa on hyvä aika käydä läpi syyskauden upeimmat onnistujat ja surkeimmat floppaajat. Olemme nähneet mahtavia yllätyksiä sekä syviä sukelluksia, kun sarja on tarjoillut meille jälleen kerran huikeaa draamaa ja värikkäitä hetkiä.
Top-3 onnistujat
Arsenal haali kesällä pari napakkaa hankintaa, mutta rosteri ei kuitenkaan kokenut mitään valtavia mullistuksia.
Näin ollen joukkueen odotettiin keikkuvan alkavalla kaudella jälleen top-nelosen ulkopuolella, etenkin kun sen kalenteria täyttävät myös tiukat Eurooppa-liigan ottelut. Pohjoislontoolaiset ovat kuitenkin olleet kauden alusta saakka ällistyttävässä vireessä. Gunners aloitti sesongin hurjalla viiden pelin voittoputkella ja jätti muut nielemään pölyjä.
Kauden toistaiseksi ainoa liigatappio tuli syyskuun alussa Manchester Unitedia vastaan, ja tällä hetkellä Arsenal kiitää sarjan kärjessä viiden pinnan erolla Manchester Cityyn.
Arsenalin sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Arsenalin kärkihankinnat kesän siirtoikkunassa olivat kärkimies Gabriel Jesus ja laitapakki Oleksandr Zinchenko.
Molemmat ovat kuitenkin kärsineet loukkaantumisista, mutta Tykkimiesten riveistä on astunut esiin tukku muita tähtiä. Arsenalin lennon takuumiehinä ovat häärineet hyökkäyspään Bukayo Saka, Martin Ødegaard ja Gabriel Martinelli.
Gunners on pommittanut seitsemääntoista liigapeliin jo neljäkymmentä maalia, ja joukkue jäi ensimmäistä kertaa ilman osumaa viime kierroksen 0-0 tasurissa Newcastlea vastaan.
Puolustuksen johtohahmoksi on noussut William Saliba, joka on vihdoin saanut luottoa Arsenalin takalinjoilla. Myös miehen topparipari Gabriel on paahtamassa tällä hetkellä fantastista kautta.
Tykkimiehiä vuoden 2019 lopulta saakka luotsannut Mikel Arteta on saanut parin viime kauden aikana paljon kuraa niskaansa, mutta nyt mies on päässyt näpäyttämään arvostelijoitaan.
Espanjalainen on saanut etenkin lontoolaisten hyökkäyksen rajuun tikkiin.
Kolmella edellisellä sesongilla Arsenal nakutteli ainoastaan 55-60 maalia per kausi, ja nykyvauhdilla joukkueen saldo tulee keväällä menemään yli kahdeksankymmenen. Mutta pystyykö syyskauden ykkösonnistujan materiaali venymään yllätysmestaruuteen saakka, ja kykenevätkö nuoret pelaajat käsittelemään piikkipaikalla kasaantuvat paineet?
Newcastlessa ovat puhaltaneet viimeisen reilun vuoden aikana uudet tuulet, ja uusien omistajien myötä rikastunut seura halajaa mukaan Valioliigan kärkikahinoihin.
Nousu onkin tapahtumassa varsin nopealla aikataululla, sillä Magpies majailee vuoden alussa komeasti taulukon top-kolmosessa. Joukkue on kärsinyt koko kaudella vasta yhden tappion, ja Harakoiden puolustus on ollut yllättäen koko sarjan tehokkain. Lento on ollut komeaa, sillä vielä noin vuosi sitten Newcastle kärvisteli Valioliigan putoamistaistelussa.
Newcastlen sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Castle ei ole suurista odotuksista huolimatta toistaiseksi vielä suorittanut megaluokan hankintoja, vaikkakin seura on ollut aktiivinen kahdessa edellisessä siirtoikkunassa.
Kesällä raitapaitojen rosteriin liittyneet maalivahti Nick Pope sekä toppari Sven Botman ovat olleet nappiostoksia, ja parivaljakon johdolla Newcastle on päästänyt kahdeksaantoista liigapeliin ainoastaan yksitoista maalia. Keskikenttämies Bruno Guimaraes ja hyökkääjä Miguel Almiron ovat nousseet pelipaikoillaan Valioliigan eliittiin, ja manageri Eddie Howe on tekemässä huikeaa jälkeä ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan Castlen peräsimessä.
Liverpoolin ja Chelsean kompastellessa Newcastlella on erinomainen tilaisuus kiilata liigan top-neloseen ja sitä kautta Mestarien Liigaan.
Joukkue on toki suorittanut jonkin verran yläkanttiin, ja ryhmän resursseja tullaan varmasti koettelemaan kevään vaativilla kierroksilla. Seuralla on edessään erittäin mielenkiintoinen tammikuun siirtoikkuna. Newcastlen puolelta nähdään varmasti liikehdintää, kun joukkue haluaa naulata Mestarien Liigan paikan itselleen.
Valioliigan kympin kärjestä löytyy kaksi todellista yllätysnimeä, ja ne ovat Fulham ja Brentford. Kumpikin on kaukana sarjan jättiseurojen palkkabudjeteista, mutta molemmat ovat omaan pelitapaansa luottaen napsineet pisteitä upealla tahdilla.
Joukkueista löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Molemmilla on käytössään huikea maalipyssy, sillä Brentfordin Ivan Toney on kiskaissut jo kaksitoista kaappia ja Fulhamin Aleksandar Mitrovic puolestaan yksitoista osumaa.
Siinä missä Fulhamin pelitapa on ollut rohkea ja avoin, on Brentfordilla ollut tapana vetäytyä alas puolustamaan ja väijymään vastaiskuja.
Kumpikin tyyli on tuottanut hankaluuksia Valioliigan perinteisille menestysjoukkueille, ja molempien nippujen meno on ollut parhaimmillaan viihdyttävää ja runsasmaalista vuoristorataa. Emme saa revittyä joukkueitten mainioitten suoritusten välille eroa, joten nostamme molemmat listamme kolmospaikalle.
Fulhamin sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Brentfordin sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Sarjanousija Fulham vahvisti rivejään järkevästi kesän markkinoilla, ja hankinnoista etenkin hyökkäyspään Joao Palhinha ja Andreas Pereira sekä maalivahti Bernd Leno ovat olleet upeassa iskussa.
Brentford puolestaan jatkoi hyvin pitkälti viime kauden rungollaan, ja Christian Eriksenin lähtö vaikutti valtavalta menetykseltä.
Tulijoista vain Aaron Hickey ja Ben Mee ovat olleet syyskaudella avauksen kamaa, ja Brentfordin ennustettiin Fulhamin tavoin jämähtävän auttamatta Valioliigan häntäpäähän.
Molemmat joukkueet ovat kuitenkin seilaamassa helposti kuiville putoamistaisteluista, ja kummaltakin voidaan odottaa kevätkaudella paineettomissa oloissa edelleen vauhdikkaita ja ennakkoluulottomia otteita.
Top-3 flopit
Chelsean kausi on mennyt täysin pipariksi, ja joukkue on vuodenvaihteessa nippanappa sarjataulukon paremmalla puoliskolla.
Odotukset olivat loppukesästä korkealla, kun rosteriin oli naarattu pari nimekästä vahvistusta.
Blues oli toki livennyt viime vuosina ulos mestaruusspekulaatioista, mutta neljän peräkkäisen top-4 sijoituksen varaan piti lähteä rakentamaan uutta nousua. Raheem Sterling, Kalidou Koulibaly, Wesley Fofana, Marc Cucurella ja Pierre-Emerick Aubameyang olivat nimekkäitä tai vähintäänkin lupaavia hankintoja, mutta manageri Thomas Tuchelin palapeli alkoi ilmojen kylmetessä hajota nopeasti käsiin.
Chelsean sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Saksalaisluotsi kesti Chelsean puikoissa ainoastaan kauden seitsemän ensimmäistä ottelua, joista Blues voitti vaivoin kolme.
Miehen saatua monoa lontoolaisten käskyttäjäksi napattiin Brightonista Graham Potter, ja kurssin odotettiin korjaantuvan nopeasti. Potter ei ole kuitenkaan saanut pelillistä umpisolmua avattua, ja mieheltä vaikuttaa puuttuvan rohkeutta ajaa omia kuvioitaan sisään. Aubameyang, Sterling ja Cucurella ovat olleet täysin yössä, ja joukkuetta on riivannut karmaiseva loukkaantumissuma.
Kaksikymmentä tehtyä maalia seitsemääntoista liigapeliin on Chelsealta surullinen saldo, ja Potterin on keksittävä nopeasti keinot kauden pelastamiseksi. Rankingimme ykkösfloppi Blues on ehtinyt jo tammikuun alussa pelaajakaupoille, ja toppari Benoit Badiashile sekä hyökkääjä David Datro Fofana ovat liittyneet lontoolaisten rosteriin.
West Hamin oli tarkoitus jatkaa kivijalan luomista kahden mainion Valioliigakauden jälkeen, mutta toisin on käynyt. Hammers selviytyi europeleihin kahden edellisen sesongin päätteeksi, ja seura napsi kesällä riveihinsä muutaman lupaavalta vaikuttavan hankinnan.
Gianluca Scamacca, Lucas Paqueta, Nayef Aguerd ja Thilo Kehrer ovat pelaajia, joiden johdolla lontoolaisten piti kairata menestystä niin kotimaassa kuin Euroopassakin, ja Maxwel Cornet, Flynn Downes ja Emerson saapuivat erinomaisiksi ringin laajentajiksi.
West Hamin sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
West Ham on kauden puolivälin kynnyksellä kuitenkin selkä putoamisviivaa vasten raavittuaan kahdeksastatoista ottelusta ainoastaan neljä voittoa.
Viime kauden tähdistä Declan Rice ja Jarrod Bowen ovat hukanneet forminsa, eikä ykköshankinta Scamacca ole onnistunut halutulla tavalla. Upeaa tulosta viime kausilla takoneella manageri David Moyesilla on toistaiseksi työrauha, mutta Hammers pitäisi nykymateriaalilla nostella kevään aikana sarjataulukon ylemmälle puoliskolle.
Homma ei ole missään nimessä mahdoton, mutta europaikat ovat karanneet jo toivottoman kauas, ja itälontoolaisten Valioliigakausi tulee joka tapauksessa päättymään selvästi ennakoitua heikompaan sijoitukseen.
Valioliigan kellarikerroksessa tunnelma on tällä hetkellä todella tiivis, kun kahdeksan pohjimmaista joukkuetta majailevat vain kuuden pisteen sisällä.
Ryhmän jumboksi on jämähtänyt Southampton, jonka alkukausi on ollut yhtä pelillistä sekamelskaa. Seurassa vuodesta 2018 saakka operoinut manageri Ralph Hasenhüttl potkittiin marraskuussa luiskaan, mutta tilalle Lutonista palkattu Nathan Jones on hävinnyt neljä ensimmäistä liigapeliään.
Kesällä rosteriin napsitut Romeo Lavia, Gavin Bazunu, Armel Bella-Kotchap ja Sekou Mara ovat saanee vastuuta, mutta kaikki ovat vasta noin parikymppisiä kokemattomia nuorukaisia.
Southamptonin sarjasijoitus kolmella edellisellä kaudella
Muista hankinnoista Joe Aribo, Duje Caleta-Car ja Ainsley Maitland-Niles eivät ole täyttäneet odotuksia, ja koko joukkueen touhu vaikutti syksyllä huolestuttavan hengettömältä.
Materiaali on kuitenkin laadukkaampaa kuin muutamalla muulla putoamistaistelussa värjöttelevällä kilpailijalla, joten Jonesilla on käytössään palikat putoamisen välttämiseksi. Pelillinen identiteetti olisi kuitenkin löydettävä pian, sillä kauden pelastamiseksi ei ole jäljellä valtavasti aikaa. Seurajohto on jo toiminut nopeasti tammikuun siirtoikkunan avauduttua, ja Kroatian maajoukkuemies Mislav Orsic hankittiin tuomaan tehoja.
Säilyy sarjapaikka tai ei, kausi päättyy floppimaisiin tunnelmiin ja suuntansa kadottaneen Saintsin remontti tulee jatkumaan vielä ensi kesänäkin.
