Jääkiekon MM kisat 2022 vedonlyönti

Jääkiekon MM-kilpailujen historia

Jääkiekon MM-kilpailuilla on pitkä ja värikäs historia, sillä niitä on heti ensimmäisestä erikoisturnauksesta (ensimmäiset kolme MM-arvon saanutta turnausta 1920, 1924 ja 1928 olivat olympialaisten jääkiekkoturnauksia) vuodelta 1930 lähtien pelattu vuosittain, joskin vuosina 1980, 1984 ja 1988 olympialaisilla ei ollut MM-arvoa. Sitä ennen vuoteen 1968 asti olympialaisten jääkiekko toimi samalla myös jääkiekon MM-kilpailuina, 1972 ja 1976 MM-kisat pelattiin olympiavuotena vielä erikseen ja samaan käytäntöön palattiin taas vuodesta 1992 lähtien. Toisen maailmansodan ja sen jälkimaininkien vuoksi myöskään vuosina 1940-46 ei pelattu MM-turnausta, kuten ei myöskään siis kulkutaudin vuoksi edellisenä vuonna. Jääkiekon MM kisat 2021 oli 84. kerta, kun maailmanmestaruudesta pelattiin ja 73. kerta, kun kyseessä oli erikoisturnaus, eikä osa olympiakisoja.

• 

  Jääkiekon MM-kilpailujen menestyneimmät maat

  MM -kilpailujen menestynein maa on Venäjä, joka on tosin perinyt suurimman osan menestyksestään Neuvostoliitolta. Kaikkiaan mestaruuksia on kertynyt 27, joista Neuvostoliitto voitti 22 ja Venäjä 5. Kansainvälisen jääkiekkokomitean (IIHF) virallisissa tilastoissa nämä meriitit lasketaan yhteen. Viimeksi Venäjä juhli kultaa edellisissä ja toistaiseksi ainoissa Valko-Venäjällä pidetyissä MM-kilpailuissa vuonna 2014. Tämän lisäksi Venäjä/Neuvostoliitto on saavuttanut 20 himmeämpää mitalia. Muut Neuvostoliiton hajotessa syntyneet valtiot eivät ole pystyneet mitaleja voittamaan.
  ‍
  Mestaruuksien määrässä mitattuna niukasti kakkoseksi jää jääkiekon emämaa Kanada, joka on voittanut 26 kertaa maailmanmestaruuden. Kanada voitti edelliset mestaruudet vuosina 2015 ja 2016 ja koska sillä on enemmän hopeamitaleja (15), kuin Venäjällä (10), voi se nousta historian menestyksekkäimmäksi maaksi voittamalla jääkiekon MM kisat 2021.
  ‍
  Yli kymmeneen maailmanmestaruuteen ovat yltäneet myös 12 voittanut Tshekki/Tshekkoslovakia (6+6) sekä 11 kertaa kultaa juhlinut Ruotsi. Toinen Tshekkoslovakian hajoamisesta syntynyt maa Slovakia on voittanut 1 maailmanmestaruuden ja kaikkiaan neljä mitalia, mutta IIHF:n virallisissa tilastoissa yhteen lasketaan nimenomaan Tshekin ja Tshekkoslovakian meriitit.
  ‍
  Jääkiekossa puhutaan usein kuudesta suuresta. Hallitseva maailmanmestari Suomi on onnistunut voittamaan kolme kertaa maailmanmestaruuden, Suomihan sai ensimmäisen MM-mitalinsa verrattaen myöhään, vuonna 1992, siihen nähden, että oli pitkään jo mitaleista taistellut. Kaikkiaan Suomi on voittanut MM-tasolla jo 14 mitalia. Kuudenneksi suureksi laskettu Yhdysvallat on voittanut kaksi kertaa mestaruuden, mutta edellisestä kerrasta on jo yli 60 vuotta, kun se voitti Squaw Valleyn kisoissa olympiakultaa ja silloisten sääntöjen myötä samalla maailmanmestaruuden. Sen jälkeen Yhdysvallat on pystynyt voittamaan MM-kisoissa vain kuusi pronssia. USA voitti kuitenkin NHL:n ja NHL:n pelaajayhdistyksen järjestämän World Cupin vuonna 1996. Muista maista Iso-Britannia voitti 30-luvulla useamman mitalin, joista olympialaisten yhteydessä 1936 kultaisen.
  ‍
  Sittemmin Iso-Britannia vajosi vuosikymmeniksi marginaaliin, kunnes vuoden 2019 kisoihin nousi korkeimmalle sarjatasolle ja onnistui säilyttämään sarjapaikkansa. Mahdollisuudet viiden mitalin mitalitilin kartuttamiseen ovat kuitenkin minimaaliset.
  ‍
  Toisin voi sanoa Sveitsistä, joka on koko 2000-luvun tehnyt tuloaan kirkkaimpaan eliittiin ja vuosina 2013 ja 2018 ylsi aina finaaliin asti saaden hopeiset mitalit kaulaansa. Vuoden 2018 loppuottelu ratkesi Ruotsin eduksi vasta voittomaalilaukauskilpailun perusteella. Monien papereissa Sveitsi onkin piirretty seuraavaksi uudeksi maailmanmestariksi. Kaikkiaan maalla on jo 11 MM-mitalia, mutta noiden tuoreiden hopeiden jälkeen kolmanneksi tuorein mitali on vuoden 1953 MM-pronssi.
  ‍
  Muista maista mitaleille ovat yltäneet Saksa neljästi ja Itävalta kahdesti. Itävallan edellinen mitali on vuodelta 1947 ja Saksan vuodelta 1953. Saksa kuitenkin yllätti kaikki vuoden 2018 olympialaisissa ja eteni aina finaaliin asti missä taipui ylivoimaiselle ennakkosuosikki Venäjälle vasta jatkoajan perusteella. Se on siis yllätysvalmis myös MM-tasolla toisin kuin Itävalta, joka ei tällä hetkellä edes ylimmällä sarjatasolla ole.

• 

  Suomen tähtihetket

  Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, Suomi sai odottaa menestystä pitkään. Ensimmäistä kertaa Suomi oli mukana jo vuoden 1939 MM-kisoissa ja sijoittui peräti yhdeksän kertaa MM-kisoissa (ja kaksi kertaa olympialaisissa) neljänneksi, ennen kuin vihdoin vuoden 1992 MM-kisoissa tärppäsi ja Suomi nappasi hopeaa. Tätä ennen tosin mitalitili oli avattu jo vuoden 1988 ainoassa arvoturnauksessa, eli olympialaisissa voitetun hopean merkeissä. Tämän jälkeen Suomelle onkin sitten satanut mitaleja ja pisin mitaliton jakso jääkiekon MM-kisoissa on ollut vain neljän vuoden mittainen (2002-2005) ja tuonakin aikana Suomi sijoittui kuitenkin vuoden 2004 World Cupissa toiseksi.

  Suomi on voittanut maailmanmestaruuden kolme kertaa:

  • 
    Suomelle MM-kultaa 1995
  • 
    Suomelle MM-kultaa 2011
  • 
    Suomelle MM-kultaa 2019
• 

  1995

  Oikeaa menestystä on kuitenkin vain mestaruus ja siitä saavutuksesta jaettava pokaali ja kultaiset mitalit. Tähän mennessä kolme vuosilukua on piirretty kultaisilla kirjaimilla Suomen jääkiekkohistoriaan. 1995, 2011 ja 2019. Vuoden 1988 olympialaisten ja vuoden 1992 MM-kilpailujen hopeajoukkueet eivät pystyneet kunnolla haastamaan kultaisista mitaleista, mutta vuonna 1993 Suomi teki ennakkoluulottoman tempun ja palkkasi valmentajakseen naapurimaasta Ruotsista meritoituneen Curt Lindströmin. Samalla Suomen edellinen huippusukupolvi, Raimo Helminen, Timo Jutila, Mika Nieminen, Esa Keskinen, Jarmo Myllys vain muutamia mainitakseni olivat parhaassa peli-iässä ja seuraava vielä kovempi sukupolvi Saku Koivun, Jere Lehtisen, Sami Kapasen ja Ville Peltosen johdolla lyömässä läpi. Suomi pelasi olympialaisissa ja MM-kilpailuissa 1994 uskomattoman hyvää jääkiekkoa, mutta molemmissa mestaruus jäi karvaasti saamatta. Ensin olympialaisten välierissä Suomelle sattui turnauksen ainoa huono erä Kanadaa vastaan ja käteen jäi vain pronssi ja sitten myöhemmin keväällä MM-kilpailuissa edes Suomen sen hetken parhaan pelaajan Jari Kurrin saaminen ei riittänyt aivan kultamitaleihin vaan Suomi hävisi loppuottelun Kanadalle vasta rangaistuslaukauskilpailun jatkokierroksen perusteella.
  ‍
  Voisi sanoa, että aika ei vielä näissä turnauksissa ollut kypsä, mutta seuraavana vuonna oli. Vuoden 1995 MM-kilpailuissa naapurimaa Ruotsissa Suomi hävisi avausottelun Tshekille, mutta sen jälkeen Suomi ei ollut enää pysäytettävissä ja kaiken kruunasi juuri arkkivihollisen Ruotsin selättäminen finaalissa suvereeninesityksen jälkeen maalein 4-1. Koko joukkue nousi kansallissankariksi, erityisesti hattutempun tehnyt Ville Peltonen. Kaikki tuon mestarijoukkueen jäsenet on nykyään valittu suomalaisen jääkiekkoilun kunniagalleriaan, eli Jääkiekkoleijoniksi.

• 

  2011

  Kukaan tuskin odotti tuon huuman jälkeen, että seuraavaa kultaista hetkeä pitäisi odottaa aina vuoteen 2011 ja Bratislavan kevääseen asti. Näissä kisoissa Suomi ei ollut mitenkään vakuuttava alkuvaiheessa ja voitti esimerkiksi Latvian ja Saksan vasta voittomaalilaukauskilpailujen jälkeen. Pudotuspelivaiheeseen Suomi löysi kuitenkin uuden vaihteen, nollasi välierässä kisojen suurimman ennakkosuosikin Venäjän, tuosta ottelusta parhaiten muistetaan Mikael Granlundin ilmaveivimaali, ja loppuottelussa vastaan asettui jälleen Ruotsi. Kaksi erää ottelu eteni tasaisena, mutta kolmannessa erässä Suomi repäisi käsittämättömästi, voitti erän 5-0 ja ottelun ja sitä kautta maailmanmestaruuden maalein 6-1. Kisojen suurimpia suomalaissankareita olivat Jarkko Immonen ja edellä mainittu teinisensaatio Granlund.
  ‍
  Tämän jälkeen Suomi ylsi kahdesti finaaliin ja varsinkin vuonna 2016 oli lähellä mestaruutta voittaen kaikki 9 ensimmäistä ottelua, mukaan lukien tulevan finaalivastustajan Kanadan. Finaalissa Suomi ei kuitenkaan hallinnastaan huolimatta löytänyt keinoja Kanadan erinomaisen maalivahdin Cam Talbotin ohittamiseen ja hävisi 0-2, alkulohkon kohtaamisessa Suomi oli voittanut 4-0. Monien mielestä kisojen paras joukkue ei voittanut, mutta maalit ratkaisevat.

• 

  2019

  Edellisissä kisoissa, eli vuonna 2019 oli takaisinmaksun aika. Suomen joukkue oli pelaajistoltaan harvinaisen nimetön ja kultaodotukset olivat hyvin pienet. Alkulohkossa Suomi onnistuikin jopa häviämään Saksalle ja Yhdysvalloille. Pudotuspeleissä esiin astui kuitenkin joukkueen kapteeniksi nostettu 34-vuotias työmies Marko "Mörkö" Anttila, joka ei ollut maalintekijätilastoissa tuttu vieras. Pudotuspelit näyttivät päättyvän jo lyhyeen todella kovaa Ruotsia vastaan, kun Anttila tasoitti ottelun lopussa ilman maalivahtia pelatessa ja Sakari Manninen ratkaisi jatkoajalla. Anttila teki ottelun ainoan maalin Venäjää vastaan välierässä ja kauniiksi lopuksi kaksi maalia, mukaan lukien voittomaalin, finaalissa Kanadaa vastaan. Kalavelat oli maksettu ja Suomi voitti kolmannen maailmanmestaruutensa ja ehdottomasti yllättävimmän etukäteisspekulaatioihin nähden.

Jääkiekon MM vedonlyönti

Urheiluvedonlyönnillä penkkiurheilusta saa vieläkin jännittävämpää. Jääkiekon MM-karkelot ovat yksi vuoden kohokohta - silloin suomalaiset heräävät betsaamaan. Vain kaksi viikkoa kestävä turnaus on intensiivinen rykäys. Vetoja voi asettaa päivittäin, ja ne ratkeavat nopeassa tahdissa. Täten mielenkiinto pysyy yllä koko turnauksen ajan.

Suosittuja vetomuotoja jääkiekon MM 2022 -turnauksessa:

• 

  1x2 -peli ja Moneyline

  1x2 -pelimuoto, tai Pitkäveto, on aina ja ikuisesti palloilulajien suosituin vetomuoto. Ainakin Suomessa. Vetomuoto keskittyy perusasioihin, kumpi ottelevista joukkueista voittaa vai päättyykö ottelu tasapeliin. Variaatiomuoto Moneyline sopii hyvin nykyisiin jääkiekkosääntöihin, siinä siis veikataan 60 minuutin tuloksen sijaan koko ottelun lopputulosta ja koska jääkiekko-ottelu ei näissäkään kilpailuissa voi päättyä tasapeliin, niin pelaajalla on vain kaksi vaihtoehtoa. Tietysti kertoimetkin ovat pienempiä, kuin 1x2 -pelissä. Molemmat ovat suosittuja pelimuotoja yhdistelmävedoissa.

• 

  Tulosveto ja Moniveto

  Tulosveto jatkaa samalla tavalla keskittyen perusasioihin, kuin 1x2 -vetokin. Tässä vaan veikataan ottelun tulosta, joka tietenkin on huomattavasti vaikeampaa, mutta siten myös kertoimet ovat suurempia. Ison voiton metsästäjät voivat pelata myös Monivetoa, joka on toinen nimitys useampien, yleensä kahden, mutta joskus myös kolmen, Tulosvedon yhdistelmävedolle. Kertoimet voivat varsinkin kolmen kohteen Monivedossa nousta todella korkeiksi, vaikka pelaaja veikkaisi otteluiden lopputuloksiksi täysin realistisia tuloksia.

• 

  Handicap-vedot

  Tasoitusvedot ovat hyvin suosittuja jääkiekossa muutenkin, mutta MM-kilpailuissa tasoerot voivat joissakin otteluissa olla korkeat, jolloin 1x2 -pelimuodon pelaaminen ei ole mielekästä. Suosikin kerroin siinä on hyvin matala ja altavastaajan mahdollisuudet taas minimaalisia. Kaikki kuitenkin korjaantuu tasoitusvedolla, jossa siis altavastaajalle annetaan muutama maali eteen. Esimerkiksi 3,5 maalia eteen annettaessa ennakkosuosikki tarvitseekin neljän maalin voiton "voittaakseen" myös tasoitusvedossa. Variantissa, Asian Handicapissa, tasoitukset asetetaan neljänneksittäin, jolloin pelaajan panos jaetaan kahdelle eri tasoitukselle, eli esimerkiksi 3.25 -handicapissa puolet panoksesta asetetaan 3.0 -tasoitukselle ja puolet 3.5 -tasoitukselle.

• 

  Live-vedot

  Kuten jääkiekossa muutenkin, pelinaikainen vedonlyönti (liveveto) on hyvin jännittävää, sillä tilanteet vaihtelevat. Kumpi tekee seuraavan maalin tai kääntääkö ennakkosuosikki vielä ottelun edukseen. Jännitystä voi hakea vaikka sillä, että tuleeko tietyllä aikavälillä maalia ensinkään?

• 

  Mestari- ja mitalivedot

  Turnausvedoista kuningas on tietenkin mestarin veikkaaminen. Kahden viikon turnauksessa ei joudu ratkeamista odottamaan liian pitkään, mutta voi jännittää suosikkiensa menestystä. Mitaliveikkauksissa tietenkin mahdollinen voittokerroin nousee suuremmaksi. Vaikka kisoissa ennakkoon jokainen finaalipari ja mitalikolmikko ovatkin mahdollisia, niin kannattaa kuitenkin tutkia mitaliveikkausta tehdessä hieman ottelukaaviota, sillä todennäköisyydet saattavat kaavion perusteella vaihdella.

• 

  Pistepörssin voittaja ja muut pelaajavedot

  Pelaajakohtaiset vedot ovat niin ikään hyvin suosittuja koko turnauksen kattavia vedonlyöntikohteita. Kuka voittaa pistepörssin tai tekee eniten maaleja ovat yleisimmät vedot, mutta usein on mahdollista lyödä myös esimerkiksi jäähykuninkaasta tai kisojen MVP:ksi valittavasta pelaajasta. Joukkuekohtaisesti esimerkiksi Leijonien otteita jännittävä voi veikata Suomen sisäisen pistepörssin kärkinimeä.

Jääkiekon MM – pudotuspelit

Jääkiekon MM-kisat ovat brutaali kilpailu. Jos joukkue etenee puolivälieriin, on turnaus sen jälkeen kerrasta poikki. Se on kaikki tai ei mitään, joukkueen 8. ottelussa. Vaikka alkulohkon sijoituksella ei ole yleensä merkitystä, voi tällä kertaa 1. tai 2. sija antaa edun. A-lohkossa on vain kaksi mitalisuosikkia, Kanada ja Venäjä. Suomen B-lohkossa taso on huomattavasti kovempi. 
‍
Jos Leijonat ovat alkulohkon jälkeen ykkösenä, tulee vastaan todennäköisesti Saksa, Sveitsi tai Tanska. Kaikki nämä joukkueet pitäisi olla helpohkosti hoidettavissa. Jos Suomen sijoitus on 3. tai 4, tulee vastaan huomattavasti kovempi vastustaja. Tämä siis oletuksena, mutta yllätyksiä tulee joka MM-kisoissa vastaan. 

Ilmaiset vihjeet Jääkiekon MM 2022

Jääkiekon MM-kisoihin löytyy ilmaisia vetovihjeitä hieman joka paikasta. Vihjeiden taso vaihtelee laidasta laitaan. Kun luet ilmaisia vihjeitä vedonlyöntiin, muista huomioida kunnolliset perustelut. Onko vetovihjeessä analysoitu joukkueiden pelityylejä, voimasuhteita, loukkaantumisia tai aikaisempia otteluita? Kannattaa myös huomioida, että kärkijoukkueet saattavat lepuuttaa ykkösveskaria - jos vastassa on selkeä altavastaaja.
‍
Suosittelemme lukemaan meidän tarjoamia ilmaisia vetovihjeitä. Niiden rinnalla on hyvä käyttää omaa tietotaitoa. Parhaan tuloksen saa, jos pelaaja seuraa itse aktiivisesti jääkiekon MM-kisoja. Sen päälle ilmaiset vetovihjeet - ja lopputulos on paras mahdollinen.